K niin kuin Köpis ja muita aarteita

Yleensä työmatkailu tarkoittaa aikaisia lentokenttäaamuja ja pitkiä palavereja, eikä juuri muuta. Kollegojen tapaaminen on kuitenkin minusta tosi inspiroivaa, enkä sillä tavalla ajattele reissujen olevan ihan kamalan raskaita, plussan puolelle jäädään yleensä. Joskus kuitenkin toivoisi, että palaverin jälkeen aikaa jäisi muullekin, kuin yhteiselle illalliselle.

No tällä kerralla olin tanskalaiskollegoja tapaamassa ihan yksin, ja sain valita hotellin mieleni mukaan, eli Köpikseen siis! Minulle jäi jopa aikaa lähteä vähän shoppaamaan, vaikka Köpiksessä kaupat menevät arki-iltaisin kiinni klo 18.

Oikeastaan minulla oli reissussa ihan agenda. Äitini oli palannut Bostonista pari päivää aikaisemmin, huomatakseen kotona, että Abercrombiesta ostamassa paidassa oli vielä hälytin kiinni. Ainakaan Stockmannilla laitteet olivat niin erilaiset, etteivät hekään pystyneet sitä irrottamaan. Yllätys yllätys, Abercrombien lähin myymälä sijaitsee Köpiksessä, jonne nyt kerrankin olin menossa illaksi. Seikkailin siellä hälytinpaita kassissa ja sain kuin sainkin asian hoidettua. Ja sitten... Siinä Abercrombien edessä eräs tanskalaismies lähestyi minua ja pyysi treffeille! Siis ihan selvästi kohtaloa koko juttu, harmi vain että olen oman kohtaloni miehen jo löytänyt. Niin, ja kyllä tämä mies pilasi mahdollisuutensa kun kuuli etten puhu tanskaa vaan englantia ja halutessaan väkisin arvata mistä päin olen: "Somewhere from Eastern Europe?" Auts. Eikös tuo nyt melkein ole yksi loukkaavimmista mitä suomalaiselle voi sanoa?

Tapaus tietenkin hihititty minua koko illan, ja onneni oli täydellinen, kun löysin Zarasta valkoisen bleiserin (olen heikkona kyynärpääpaikkoihin!), jota olin metsästänyt omassa koossani Suomessa kaikista Zaran myymälöistä huonoin tuloksin. Lisäksi mies sai tuliaiseksi chililakuja ja piti minun vielä poimia tuo K-muki. Muistan ainakin, mistä se on ostettui, vaikka k-kirjain merkitsee minulle vieläkin enenmmän kotia ja muutamaa tärkeää ihmistä.

P.S ...vaivannäkö äidin paidan kanssa kannatti, sain nimittäin Bostonin tuliaiseksi tuon suloisen Michael Korsin laukun, joka muuten sopii uuden bleiserin kyynärpääpaikkoihin aivan täydellisesti ;)

Honey, I'm home!

Viime viikko oli jälleen matkustusviikko (ja niinpä blogissa taas hiljaisempaa) ja toinen matka siihen perään päättyi juuri, kun palasin äsken kotiin juuri sopivasti nukuttamaan vielä viimeisen, sitkeän kukkujan. Hirvittää ajatus siitä, minkälainen pyykkivuori täällä odottaa -ovi ei ehkä edes enää aukea kodinhoitohuoneeseen?

Nyt pieni lasi viiniä ja sitten nukkumaan! Paitsi että olen vähän liian innoissani ajatuksesta, että me ehkä pääsemme vihdoinkin remppaamaan kylpyhuonettamme (rempan piti alkaa jo vuosi sitten, hohhoijaa...), mies oli jo laittanut tarjouspyyntöjäkin. Jei! (mieleen hiipi ajatus, että voisi ehkä olla hyvä ajatus olla siinäkin kohden matkalla, eikö?)

Matkakuumetta

Hirmuinen matkakuume täällä. Suunnittelimme, jälleen kerran, lähtevämme New Yorkiin pääsiäisenä, mutta tuo kaupunki on osoittanut sellaiseksi, että jostakin kumman syystä emme taida päästä sinne ikinä. Mutta tällä kertaa emme päässeet "edes" Pariisiin, joka on ollut se kohde jonne yleensä olemme New Yorkin sijaan päätyneet.

Pariisi on ihana, ja monenkin matkan jälkeen siellä olisi nähtävää. Parasta kaikesta on kuitenkin vain tunnelmasta (ja leipomoiden valikoimasta) nauttiminen. Pariisi on ihana, koska minun erittäin vähäinen ranskankielen taitoni on rutkasti parempi kuin monen paikallisen englanninkielen taito. Jopa minä pääsen eroon täydellisyyden tavoittelusta, ja annan mennä. Ja sitten viitotaan ja hymyillään ja tullaan välillä erittäin väärin ymmärretyiksi, ja ne kylmiksi parjatut pariisilaiset tuntuvat silti suhtautuvan ihanan sympaattisesti. Olisi taas ihan pakko päästä sinne. Voi miten hienoa olisikaan, jos työmatkat joskus suuntautuisivat sinne; työntekokin olisi siellä varmasti ranskalaisen kepeää?

Pääsiäisjuttuja

En erityisemmin tykkää pääsiäisestä, ja siksi meillä olikin ihan huippu pääsiäinen; kun ei ole erityisiä odotuksia, on yleensä tosi mukavaa. "Isommat" lapset lähtivät kahdeksi yöksi mumminsa hoitoon, meille jäi väin tämä kuvausassistentti. Ehdimme puunata kotia ja aloittaa taas parikin "muutoskohdetta". Lisäksi meillä oli päivällisvieraita eilen illalla. Uusien reseptien kokeilu on sekin välillä tosi antoisaa, siis silloin kun tulos ei ole totaalisen fiasko. Etenkin, kun työnjako menee niin, että minä olen jälkiruokavastaava ja mies hoitaa kaiken muun!

Tämä aamu olikin sitten tasapainon nimissä ihan jättehemsk (mm. sormivärileikkejä käsissä lämmitellyllä suklaapalalla, jonka ei todellakaan pitänyt olla siellä missä se oli), mutta on kuitenkin aika reilua että tämä "maanantai" onkin jo tiistai!

Pääsiäisfiilistä

Voi että miten ihanaa onkaan näin pitkät pyhät! Pidän siitä, ettei ole tiukkoja suunnitelmia, ja saa vain olla. Että saa välillä vain istua omissa ajatuksissaan ja juoda jotain lämmintä, ja suunnitella kaikkea, mitä sitten joskus voisi tehdä. Sisustaa, rempata, hankkia ja istuttaa.

Isosisko antoi "rumimman värisen" sulan pikkuveljelle; yllättäen tämä pääsiäisoksa on kuitenkin kaikkein eniten minun mieleeni. Ne riemunkirjavat yksilöt piristävät meidän parvekkeen pöytää...

Mukavaa pääsiäistä!

Puuh

Tällä viikolla pohjoismaiset kollegat ovat aiheuttaneet tavallista enemmän päänvaivaa. On tosi outoa, että ihmiset voivat todellakin olla niin erilaisia!

Tänään päällä tällaista todella klassista (enkä tuntenut itseäni ratsastajaksi ennen kuin töiden jälkeen nähtyäni tämän kuvan...). Meillä ei ole töissä minkäänlaista pukukoodia, mutta itse tykkään pukeutua kuitenkin töihin siistimmin. Tänään olin epätavallisen onnellinen suht siististä asusta, kun sain nimittäin yllättäen aamulla kuulla, että meille on tulossa kollega Ruotsista vierailulle. Tämä henkilö oli jopa eilisiltana muistanut ilmoittaa asiasta henkilölle, jota oli tulossa tapaamaan (koko päiväksi). Hmmm.

 Tähän hätään tarvitaan ehkäpä muutama suklaamuna, tuon happaman ilmeen häätämiseen.

Très chic by MB

Kuvat: By Malene Birger

Tänään tuntui siltä, että takatalvesta huolimatta voisin olla valmis muihinkin väreihin kuin mustaan päästä varpaisiin. Eksyin jälleen hakemaan inspiraatiota Malene Birgeriltä -en vain voi mitään, että nämä vaatteet iskevät minuun kovasti! Tykkään siitä, miten asuissa on aina yhdistelty juttuja vähän uudella tavalla. Näistä muuten tulee erityisesti mieleeni ihana, boheemi, rento ja charmikas Pariisi (minulla olisi taas kovasti matkakuume sinne, kuten huomaatte). Hassua muuten, miten olen aina pitänyt tuota tummaa luumua syysvärinä!

P.S. Apua...miten voi olla niin vaikeaa luopua edes mustista sukkahousuista?